maanantai 30. tammikuuta 2017

Pikkuruinen jakkara


Muistatteko, kun aiemmin kerroin teille intohimoisesta himostani, jonka kohteena ovat vanhat puutuolit? No. Nyt olen ihastunut vanhaan puiseen pienen pieneen jakkaraan. Nimittäin. Perjantaina ihan muina muijina, paikallista facebook-kirpputoria silmäillessäni, eteeni ilmestyi pieni hurmaava kulunut asia. Aivan kuin jokin kirpputorikeiju olisi sen siihen minua varten laittanut. Kymmenen euron rakkaus ensi silmäyksellä. Täysin ehjä pikkujakkara, mikä onni!






































Siinä sitten tärisevin käsin koitin kirjoittaa varausta vaikka puhelimeni automaattinen tekstinsyöttö päätään minulle aukoikin. Onnistuin nappaamaan jakkaran itselleni ja kotiutin sen lauantaina. Pesin, puunasin ja silittelin sitä; kerroin, että ei mitään hätää. Jakkaran maalipinta on kulunut, kolhuilla ja tahroilla. Siitä ei ole pidetty huolta pitkään aikaan. Aion hioa sekä maalata sen onnelliseksi jälleen. Mielestäni se tarvitsee ylleen jotain ärhäkkää. Jotain voimakasta, pieni jakkara kun on.





























Mikä olisi hyvä väri sille? Itse mietin menevää petroolin sinistä tai oikein syvää metsänvihreää. Mitään punaisen sävyjä en kotiini huoli. Keltainenkin olisi ihan kiva. Ehkä kuitenkin liian tyttömäinen makuuni. Musta toimii aina mutta onko se vähän tylsän varma valinta? Olen aina ollut sitä mieltä, että pienet kalusteet kuuluvat olla räikeitä väriltään.


Hah! Kissajakkara.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti